Lainaaja ja Kuluttajavirasto, osa II

Länsirintamalta ei mitään uutta, paitsi että olemme lähettäneet uudelleen kyselyn Kuluttajavirastoon heidän kantaansa varten. Haluamme toimia avoimesti, joten olen liittänyt tähän mukaan viestin sisällön. Tällä selvityksellä oli tarkoitus selventää Lainaajan ja asiakkaiden roolia vertaislainauksessa:

Jokainen asiakkaamme rekisteröityy meille ennen lainan ottamista tai antamista. Lainanhakijoilta tarkistamme lisäksi luottotiedot ja henkilöllisyyden vahvalla sähköisellä tunnistautumisella. Tarvittaessa pyydämme vahvistuksen myös palkkatiedoista.

Lainanhakija tekee hakemuksen, jossa hän kertoo mm. omat tulonsa, tämän hetkiset velanhoitomenonsa sekä lainansa kohteen. Nämä tiedot näkyvät potentiaalisille lainanantajille, yhteystiedot eivät sen sijaan näy.

Lainanantajat tekevät tarjouksensa hakemuksiin ja lainanottajan maksama korko muodostuu käänteisellä huutokaupalla tarjousten painotetusta keskiarvosta. Esimerkki: 1000€ lainaa ovat rahoittamassa henkilö A 500€/8% tarjouksella ja B 500€/10%. Näiden painotettu keskiarvo on 9%, jonka lainanottaja maksaa mutta lainanantajat saavat kumpikin pyytämänsä koron.Tarkkaan ottaen siis lainanottajalla on kaksi eri velkakirjaa lainanantajien kanssa, mutta käytännössä hän maksaa yhtä sopimusta ja laskua.

Maksuliikenne kulkee meidän asiakasvaratilimme kautta, jonka on taseemme ulkopuolinen tili. Sinne lainanantajat tekevät ensin talletuksen, jonka he voivat lainata eteenpäin. Pienin lainasumma on 10€/lainanhakija ja suosittelemmekin rahojen hajauttamista useammalle hakijalle. Samalle asiakasvaratilille myös lainanottajat maksavat takaisin lainanlyhennyksiä, nämä kohdistamme laskennallisesti takaisin kullekin lainanantajalle. Lainanantajat voivat sijoittaa uudestaan saamansa palautukset tai siirtää takaisin omalle pankkitililleen.

Me olemme kaikissa velkakirjoissa ns. välittäjäosapuoli, eli sopimus on lainanottajan ja -antajan välinen. Käyttöehtojen ja velkakirjan mukaisesti me hoidamme maksuliikenteen ja myöhässä olevien maksujen siirtämisen tarvittaessa perintään. Perinnässä käytämme Lindorff Oy:n palveluita.

Meidän kautta välitetyt lainat ovat vakuudettomia luottoja, eli riski pääoman menetyksestä on lainanantajalla. Jos kuitenkin tarkastelemme oman liiketoimintamme kestävyyttä pitkällä aikavälillä, on selvää että meidän on pystyttävä jotenkin turvaamaan lainanantajien pääoma. Siksi voimme tarvittaessa seuloa lainanottajia muutenkin kuin luottotietojen perusteella.

Oma liiketoimintamme perustuu lainan järjestelypalkkioon, kuukausittaiseen tilinhoitomaksuun lainanottajalta sekä yhden prosenttiyksikön osuuteen tuotosta.

Toivottavasti tämä selvensi, ja tietenkin vastaan myös tästä herääviin lisäkysymyksiin. Liitän mukaan vielä kopiot käyttöehdoistamme sekä velkakirjapohjan. Velkakirjassa lainanottaja näkee kaikkien lainanantajien tiedot, mutta lainanantajan velkakirjassa on ainoastaan hänen ja lainanottajan tiedot. Henkilötunnukset eivät tule velkakirjaan näkyviin.

Pitkä juttu, jonka sisältö pääpiirteittäin löytyy jo sivuiltamme. Odotamme lisäkysymyksiä vielä sekä myöhemmin Kuluttajaviraston kantaa. Sivuhuomautuksena mainittakoot, että tänään lähetimme myös tietosuojavaltuutetulle pyynnön ohjeistuksesta.

 

2 Responses to “ Lainaaja ja Kuluttajavirasto, osa II

  1. Anonyymi sanoo:

    Hei, en halua nimeäni tänne julkisuuteen, mutta olisin kysynyt seuraavaa:

    Jos kerran lainojen koron painotettu keskiarvo on 9% saisin 1000 euron sijoitukselleni 90 euroa tuottoa vuodessa. Oletetaan, että hajautan sijoitukseni esim. 10 lainaajan kesken jolloin jokaisella on 100 euroa lainaa minulta. Nyt kaikki paitsi yksi maksavat ajallaan niin minähän menetän rahaa. Vaikka tämä yksittäinen ei maksaja olisi ehtinyt maksaa vuoden laina-ajasta puolet takaisin (kapitaali 50 eur + sille korot 4,5 euroa) olisi lopputulos seuraava:

    Lainapääomaa takaisin toimivista lainoista: 900 euroa
    Korkotuotot toimivista lainoista: 81 euroa
    Lainapääomaa takaisin yhdestä ei toimivasta lainasta: 50 euroa
    Korkotuotot ei toimivasta lainasta: 4,5 euroa

    = 1035,5 euroa.

    Verot tuotosta 81 + 4,5 euroa * 0,28 = 23,9 euroa.

    Nettotuotto verojen jälkeen = 1035,5 – 23,9 euroa = 1011,6 euroa = 1,16% tuotto vuodessa 1000 euron sijoitukselle.

    Vastaatko Tuomas minulle tähän että miten lainaaja.fi voi väittää rehellisyyden nimissä korkojen tasaantuvan 6-15% välille kun yllämainitun kokoinen luottotappio korolla 9% voi aiheuttaa näin totaalisen tuottojen menetyksen?

  2. Tuomas sanoo:

    Tarkennan sen verran tuottoa, että edellyttää pääoman jatkuvaa uudelleensijoittamista. Mikäli rahoja ei sijoiteta uudelleen takaisinmaksujen jälkeen, tippuu vuosituotto koska pääoma ei sijoitettuna.

    Laskelmassasi on osoitettu hyvin yksi skenaario, joka näyttää että pääoman menettäminen tai ainakin tuoton jääminen pieneksi on todellinen riski. Noita lukuja muuttamalla voi rakennella erilaisia lopputulemia, parempaan tai huonompaan suuntaan.

    Tuo 6-15% ei ole viittaus mahdolliseen sijoituksen tuottoon, vaan lainanottajien maksamiin korkoihin. Todennäköistä on, että lainojen korko nousee varsinkin alussa korkeammalle, koska kysyntää on niin paljon verrattuna tarjontaan. Kun me alamme julkistamaan tilastoja sijoittajien saamista tuotoista, niistä vähennetään luottotappiot ja kulut, mutta ei veroja.

Leave a Reply