Archive for maaliskuu, 2012

Koronkiskontaa vai ei? Lainojen kustannusten vertailu

perjantai, maaliskuu 23rd, 2012

Korko

Aika ajoin pomppaa esiin keskustelu erilaisten lainojen kustannusten vertailusta. Tähän on yleensä tarjottu ratkaisuksi todellista vuosikorkoa. Todellinen vuosikorko sopiikin lainojen hintojen järjestykseen laittamiseen, mutta sen tulokset ovat harhaanjohtavia kun puhutaan pienistä lainasummista ja laina-ajoista, toisin sanoen pikavipeistä.

On selvää että 4300% todellinen vuosikorko kertoo lainan kalleudesta, mutta se ei tosiaankaan tarkoita että 100 euron lainaa pitäisi maksaa takaisin yhteensä 5300€. Siksi ehdotan vertailuun mallia, jossa lainojen kustannukset suhteessa pääomaan yhdenvertaistetaan vuoden ajalle.

Kaksi esimerkkiä:

1) Pikavippi 50€, josta maksetaan takaisin 14 päivän päästä 65€, kulut ovat 15€. Lainan ottaminen vuoden ajaksi tarkoittaisi 365/14 = 26 peräkkäisen lainan ottamista. Kuluja tulee tällöin 15€ x 26 = 391€. Tämä tarkoittaa lainapääomalle 391€/50€ = 782%:n korkoa.

2) Asuntolaina 100 000€, jossa perustamispalkkio 200€, korko 2,5% ja kuukausimaksu 3€. Tällöin vuoden ajalta kulut ovat 200€ + 12 x 3€ + 100 000€ x 2,5%*) = 2736€. Tällöin lainapääomalle tulee vuoden aikana 2736€/100 000€ = 2,74%:n kulut.

Molemmissa tapauksissa korko pienempi kuin todellisen vuosikoron kaavalla laskettuna.

Miksi korko pitäisi laskea näin? Halusin tehdä yksinkertaistetun kaavan, joka on meidän ei-matemaattisten ihmisten helpompi ymmärtää. Todellisen vuosikoron laskenta vaatii usein tietokonetta, kun tämän pystyy laskemaan paperilla.

Mitä mieltä olette laskutavasta, onko siinä parannettavaa?

Kuva: Flikcr: Markusram

*) Koronlaskennan yksinkertaistamiseksi pääoma maksetaan takaisin kerralla vuoden lopussa. 

Siirrä muistiosi pilveen – Evernote

keskiviikko, maaliskuu 21st, 2012

Esittelin aiemmin Dropboxin käyttöä tiedostojen tallentamiseen. Nyt vuorossa on Evernote, suosittu sovellus muistiinpanojen ja ideoiden tallentamiseen.

Sinällään muistioiden tekemisessä ei ole mitään mullistavaa, näin on toimittu siitä asti kun kirjoitus on keksitty. Mikä tekee Evernotesta erityisen kätevän, on mahdollisuus tallentaa kaikki muistiinpanot nettiin ja käyttää niitä kaikissa laitteissa. Jos siis otat kuvan kännykälläsi ja tallennat sen Evernoteen, pääset samaan tiedostoon käsiksi myös omalta tietokoneeltasi. Oma sovellus löytyy esimerkiksi tietokoneista Windowsiin ja Maciin sekä mobiililaitteista Androidiin, iPhoneen ja Windows Phoneen. Lisäksi voit netissä päästä käsiksi muistiinpanoihisi käytännössä kaikilla selaimilla. Ja kaikki tämä on ilmaista!

Omassa käytössäni Evernote on niin kokouspöytäkirjojen kuin ostoslistojen teossa. Markkinointilause ”Remember everything” voi olla liioittelua, mutta itse olen tyytyväinen käyttäjä. Ehdottomasti paras ominaisuus on mielestäni hakutoiminto, jolla olen löytänyt nopeasti hyvinkin hämärästi mielessäni olevia kirjoituksia.

Oletko sinä jo käyttäjä? 

Vertaislainauksen historia, osa II: pankit

keskiviikko, maaliskuu 14th, 2012

pankkiTässä osassa keskityn lyhyesti pankkien historiaan. Vaikka pankit edustavat monelta osin vertaislainauksen vastakohtaa, niiden nousun takana oli tehokkuus verrattuna yksityishenkilöiden väliseen lainaukseen. Näiden tehokkuuserojen ymmärtäminen johdattaa meidät ymmärtämään nykyisen vertaislainauksen erot ja edut pankkeihin verrattuna.

 

 

Pankki on finanssi-instituutio ja maksujen välittäjä, joka ottaa vastaan talletuksia ja välittää niitä eteenpäin lainoina. Tuotto tulee talletuksille myönnetyn ja lainojen korkojen erotuksesta. Lisäksi pankit käyttävät luotonlaajennusta hyväksi lainanannossa, jolloin ne voivat lainata ulos enemmän kuin niillä on talletuksia.

Ensimmäiset nykyaikaiset pankit perustettiin renessanssiajan Italiassa 1300-luvulla. Pankit toimivat vauraissa pohjoisen kaupungeissa kuten Venetsia ja Firenze. Niiden toiminnan menestyksen myötä omistajasuvut kuten Medicit vaurastuivat suuresti.

Pikakelaus nykypäivään ja pankkien mahti on suurempaa kuin ehkä koskaan aiemmin. Suuren roolin johdosta pankit myös vaikuttavat yhä enemmän talouden kulkuun. Esimerkiksi Kreikan velkakriisin tuskaisissa ratkaisuyrityksissä ei ole kysymys pohjimmiltaan kreikkalaisten pelastamisesta, vaan Kreikalle lainanneiden pankkien kaatumisen estämisestä.

Pankkien rooli on siis keskeinen nykyisessä yhteiskunnassa ja tämä tuo monenlaisia hyötyjä sekä haittoja. Viimeisessä osassa keskityn kuvaamaan teknologian kehittymistä, mikä on mahdollistanut vertaislainauksen tehokkuudella, joka haastaa perinteisemmät finanssi-instituutiot. 

Positiivinen luottorekisteri

perjantai, maaliskuu 2nd, 2012

Ajattelin kirjoittaa hieman positiivisesta luottorekisteristä, koska se nousee tasaisin väliajoin julkisuuteen kun puhutaan velkaantumisesta ja sen hillitsemisestä. Merkittävää asiassa on se, että Europassa Suomen lisäksi ainoastaan Tanskassa, Ranskassa ja Unkarissa ei ole käytössä positiivista luottorekisteriä.

Visa

Asian hahmottamiseksi tarkastellaan ensin negatiivistä luottorekisteriä, koska sellainen Suomessa on käytössä. Negatiiviseen luottorekisteriin tulee tieto silloin, kun henkilö ei hoida maksujaan. Merkintä kirjataan aikaisintaan 2,5 kuukauden kuluttua laskun eräpäivästä, olettaen ettei laskusta ole tehty maksusuunnitelmaa. Käytännössä merkinnän saaminen kestää pidempään. Tässä välissä on siis mahdollisuus ottaa vielä useampi laina ennen kuin tieto maksuhäiriöistä tulee julkiseksi.

Positiivisessa luottorekisterissä on mahdollisten maksuhäiriöiden lisäksi tiedot henkilön ottamista lainoista ja niiden hoidosta. Esimerkiksi Yhdysvalloissa on käytössä FICO, johon vaikuttaa mm. otetut lainat, lainojen kesto, maksujen suorittaminen ja aiemmat maksutietokyselyt. Jokaisella on oikeus saada selville omat pisteensä ja hyvällä luottoluokituksella onkin suuri merkitys lainan saamiseen ja korkoon.

Miksi positiivista luottorekisteriä ei sitten ole käytössä Suomessa? Tähän kysymykseen ei löydy selkeää vastausta, vaikka monet tahot ovat sitä kannattaneet. Selkeänä etuna olisi lainanottajan taloudellisen tilanteen parempi tieto, jolloin ylivelkaantumista voitaisiin ehkäistä aiemmin. Toisaalta kritiikkinä on esitetty että luottorekisteri ei auta ennakoimaan yllättäviä muutoksia omassa taloudessa, kuten työttömyyttä.

Koska ei ole mitään merkkejä että Suomeen oltaisiin harkitsemassa positiivista rekisteriä, ovat luottoyhtiöt Suomen Asiakastiedon ja omien arvioidensa varassa. Tästä syystä käyttöön ottamamme luottoanalyysi onkin ensiluokkainen tapa arvioida riskejä. Pitkän aikavälin tavoitteemme on tarjota luotettaville lainanhakijoille edullisempi mahdollisuus lainaan ja lainanantajille hyvätuottoinen sijoitus. Tähän tavoitteeseen on vielä matkaa, mutta uskomme että olemme ottaneet suuria askeleita sitä kohti viime aikoina.